Tältä näyttää meno kahden pölhön koiran kanssa:
Kyllä, todellakin olen saanut nauraa vatsa kippurassa. Ja kyllä, totta kai Rymyn mielestä paras auringonotto + kiehnäys + päikkäripaikka on juuri se ainoa kohta meidän pihalla, jossa kasvaa kukkia... kuinkas muutenkaan?!
Eli tosiaan, kuten kuvat kertovat, Elsa vietti meidän kanssa aamupäivän. Kaverukset ovat rällänneet ja riekkuneet ja välillä ollaan tietenkin otettu tehotirsoja. Koirat, en minä. Tällä kertaa sain jopa ihan komentaa vierasta, joka yritti kovasti väittää vastaan, mutta kylläpähän lopulta kaapin paikan näytin minä, hah :D Rymyllä oli taas kevättä rinnassa ja sainkin olla jätkää vähän väliä häätämässä pois Elsan selästä, argh! Mä en ymmärrä miksi se taas yrittää vähän väliä lempiä niin Seraa, kuin Elsaakin. Ärsyttävää. Onneksi kyseinen neiti on sen verran, öö, sanavalmis otus, ettei anna Rymyn roikkua peräpäässään vaan näyttää kyllä mitä mieltä on Rympylän puuhista. Silti, ärsyttää!
Elsan kotiinlähdön jälkeen(kin) Rymy on luonnollisesti nukkunut päikkäreitä - taitaa laps tietää, että ollaan näillä näkymin lähdössä lenkille kohtapuolin samoihin maisemiin kuin eilenkin. Itselläkin vähän sellainen olo, et voisi pienet päikkärit tehdä terää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti