jos koiran rukous kuultaisiin, taivaasta sataisi luita mehujäitä

Mä henkilökohtaisesti niin odotan sitä aikaa, kun tuo miesotus saa tulevan alansa hommia ja voi ostella mulle kaikkea kivaa, mwuahaha - toivelistalta löytyy ainakin sellainen hieno kamera, ihan vaan jotta voin säästää teidät näiltä aivan kamalilta kännykkäräpsyiltä. Tässä myö nyt kuitenkin ollaan H:n ja Rympän kanssa siellä pururadalla lenkillä.
 

Huomatkaa, ihmiset, miten hullu ja päätön ja kertakaikkisen villi tuo mun vinttikoirani on, juoksee metiköissä täysin tasapainottamana ja kaikki kyljet auki, kun meno on just sellasta ihan sairasta ja huhhuh. Ööö, joo, näinhän mulle silloin vinttareita kuvailtiin, tolleen karikoidusti... mutta simppeli faktahan on se, että kun me tuolla lenkkeillään niin se on muuten Seraseepia, joka tuolla metikössä hyppii aropupuna (se on niin ihana niiden korviensa kanssa, en kestä), kun taas Rymy kulkee siinä pururadalla, mun vieressäni. Okei, nyt valehtelin. Ei se kävele mun vieressäni. Se kävelee joko mun edelläni tai Seran emännän vieressä, intensiivisesti sitä silmiin tuijottaen, ahem, koska sillä on todistetusti taskussaan miljoona kertaa paremmat namit kuin mulla, jotain peeeekeleen ankan filettä tai vastaavaa, ja tää mun otushan on ihan in lööv. Tie miehen sydämeen vie vatsan kautta, ja silleen. Ei tartte muuten lenkkikaverini kutsua koiraa kahteen kertaan luokseen, Rymy tulee itse asiassa vaikkei kutsuittaiskaan... pelkkä ystäväni vähän-sinne-Rymyn-suuntaan-päin-katse riittää ja poitsu meinaa, että nyt mä ehkä voin saada jotain jos meen! Ai niin, ja Rymy tottelee nykyään myös nimeä Sera... on se fiksu.

Hei, sitäpä muuten piti sanomani, että Murun ja Hipun blogissa mainittiin Murun ns vetäytyneen "talviunille" ja musta tuntuu ihan samalta mitä Rymyyn tulee, oikeesti. Me ollaan kyllä aika paljon lenkkeilty tuolla pururadalla vapaana, treffattu Seraa ja muutenkin juostu kentällä ja hypitty siellä agi-estettä, että voihan se olla, että kyse on ihan puhtaasti siitä, että meitin otuksen energiavarastot on vaan päivien aikana käytetty tehokkaasti, mutta... se nukkui koko sen mun yövuoron, eli 11 tuntia; ei ollut tehnyt mitään, ei edes petiään retuuttanut. Mä tulin kotiin, menin nukkumaan sen sijaan että olisin lähtenyt lenkille, koska olin niin väsynyt ja heräsin jo ennen puolta päivää. Rymy sen sijaan heräsi vähän ennen yhtä, jonka jälkeen poitsu hetken jaksoi olla hereillä, meni takaisin nukkumaan ja nukkui melkein iltaan... siis täh? Käytiin pieni lenkki illalla ja kuudelta, aamulla, herätin sitten otuksen aamupalalle. Sen jälkeen lähdettiinkin jo hyvän mittaiselle lenkille Serpan kera, ja taas kulutettiin hyvin energiaa. En muista oliko niin, että viime talvenakin ihmettelin Rympän äkillistä rauhoittumista syksyn tullen ja joku viisaampi, taisiko olla työkaverini, mulle totesi, että sehän on ihan luonnollista - koira kyllä tietää kylmän tulon tarkoittavan sitä, että nyt annetaan kehon levätä!

Tää kaikki tarkoittaa tietenkin sitä, että sisätiloissa Rymy ei vingu samalla tavalla multa huomiota, eikä ole niin rauhaton - yksi Rympän braavureista on edelleen takaoven edessä seisominen + hillitön vinkushow. Kun menet avaamaan oven, poitsu lähtee pois tai jää tuijottamaan sua silleen lälläslää, halusin vaan, että tuut mun luokse, mikä on äärimmäisen hermoja kiristävää, varsinkin tälleen kylmällä. Nyt oon aika kauan saanut itteäni harjoittaa siihen, ettei sitä persettä tosiaan tarvitse joka kerta nostaa; jos se koira juuri on käynyt pihalla pissalla, ei siltä rakko ihan heti räjähdä. Toi mun yövuoroni todisti myös sen, että mun koirani pystyy nähtävästi pidättämään 12 tuntia putkeen. Öiset ovilaulelut olen muuten melkein saanut taltutettua, useasti Rymy palaa takaisin petiin kun niin kerran käsken, tai viimeistään siinä vaiheessa kun sinne "tönin" ja pistän makkarin oven kiinni. Jaa, ei sitä sapuskaa vissiin vielä irtoa, jatkanpa sitten uniani! ... Nyt kun vielä päästäisiin eroon tuosta aidan luona haukkumisesta (ulvoo, jos joku menee koiran kanssa ohi, ei hävetä, ei...), ei kenelläkään olisi mitään superhyviä vinkkejä? Mä olen nyt mennyt melkein aina Rymyn kanssa tonne pihalle, että olen sitten voinut kieltää ja/tai kantaa pois kesken haukkumisen, mutta ei näytä tuottavan tulosta. 

Käytiin muuten äsken saunassa, koko perhe yhdessä, tietenkin! Rymystä se oli tosi kivaa, mut kivempaa oli se, kun sai mamman mehujään loput. Miesotus vaan totesi, että ei hemmetti, tästä pitäis saada kyllä kuva. En mä käsitä, kyllä nyt kai muidenkin koirat saa saunoa ylälauteilla pitkin pituuttaan ja syyä mehujäätä, ettei iske lämpöhalvaus -- ja koska se on niin hyvää ja varsinkin koska se tykkää amppareista (niistä puikoista, siis), hmph.

-------

Kohta täytyy lähteä nukkumaan, ollaan nimittäin huomenna menossa Jyväskylään, ois nääs kansainvälinen koiranäyttely Paviljongissa. Mehän ollaan menossa sinne H:n kanssa ihan vaan turisteina kruisailemaan, lähinnä koska mä en ole ikinä-koskaan-milloinkaan käynyt minkäänlaisessa koiranäyttelyssä. Rympylä taasen lähtee heti aamusta Seran luokse leikkimään - en tiedä hehkutinko tuota perhettä tarpeeksi pari postausta sitten, mutta taas on tosiaan kiitollisuus huipussaan. En mä muuten lähtisi minnekään tolleen sunnuntaina ja heti aamusta, mutta nyt on mahtava mahdollisuus päästä suoranaisesti stalkkaamaan Maisaa ja Stellaa ja siis mun mielestä tällainen superhieno mahdollisuus on vaan käytettävä, that's that :D (Se, että miten hyvin stalkkaus onnistuu onkin sitten kokonaan toinen tarina, mä olen niin uskomattoman ei-hyvä löytämään ja/tai tunnistamaan ylipäätään ketään, ettäettä.)