rymyn leikkitreffit kera elsan ja onnikan

Niin, eli siis: Rymy kävi torstaina leikkimässä Elsan kanssa, kun itse olin töissä. Kuvien perusteella Rympylä kuitenkin keskittyi enemmänkin löhöilyyn ja namien kerjäämiseen - turha erehtyä kuvittelemaan, että nuo kauniit "minä seison tässä näin nättinä" -kuvat olisivat mitään muuta kuin armotonta manipulaatiota ja suoranaista kerjäämistä! Miten tuosta otuksesta on tullutkin noin hemmetin ahne?! No, en valita, vapaana lenkkeillessä ERITTÄIN hyvä asia...

No mutta juups, Rymyllä siis synkkasi tosi hyvin myös perheen pojanvekkulin kanssa, mistä itse olin äärettömän iloinen! On niin ihanaa kuulla lapsen suusta, että Rymy on kiva koira, kun itse olen aina sydän syrjälläni Rymyn ollessa lasten lähettyvillä... H:n suvun lapsista kun enemmistö jänskättää/pelkää Rymyä, joten oli todella mukava kuulla, että Rymy osasi käyttäytyä lapsen seurassa nätisti. Tosin, koska poika itsekin on koko elämänsä kasvanut elukoiden seassa, osaa hän myös erilailla olla ja reagoida, kuin taas koiriin tottumaton penneli. Ja onhan Rymykin varmasti jo vähän paremmin tottunut lapsiin, kun niitä meilläkin aina välillä pyörii kylässä sekä samaten Serpan luona, ja ikä tuonut mukanaan sitä rauhallisuutta ja malttia - ei tarvitse enää juosta perässä ja haistella vaippaa tai koko ajan olla suukottamassa nenänpäätä, mikä kaikessa söpöydessään on ihan jumalattoman rasittavaa.

Ja niin! Perheeseen kuuluu myös aristokatti - eli siis omanarvonsa tunteva vanhemman puoleinen kissaotus, Mosse. Rymy oli tosiaan ollut tapansa mukaan päikkäreillä sohvalla, koska eikai sitä vieraillakaan muuta viitsi kuin nukkua, kun kissa oli päättänyt hypätä sinne joukon jatkoksi. No, molemmat tietenkin säikähtivät tilannetta ja siinä sitten Rymy otti vähän osumaa kylkeensä, mutta kuten edellisessä postauksessa mainitsin, ei tullut kuin pieni jälki, joten selvittiin vähällä! Enpä oikein usko, että tuo tulehtuisi tai mitään, kun ei tunnu enää mitenkään herran elämää häiritsevän. Torstaina saatiin kyllä suihkutella haava ja puhdistaa betadinella, kun otettiin taas se tämähän tehdään ja just nyt! -asenne. Ensinhän Rymy nääs meinasi, että draamattisella ulinalla varmaan pääsee pälkähästä... EI PÄÄSSYT.

Tänään ollaan aikeissa pyörähtää vielä kylässä Elsan luona, jos vaan suinkin illasta ehditään-keritään. Tekee ehkä ihan hyvää mennä uudestaan katsomaan sitä hurjan pelottavaa kissaa - tuo kissa-aksidentti kun oli tapahtunut vierailun loppuvaiheessa, joten jäi vähän kysymysmerkiksi mitä mieltä Rympylä tapahtuman jälkeen oli Mossesta.

Torstaina myö muuten aamulla treffattin Jade! Hyvin meni leikkitreffit samojedin kanssa, Rymystä meinasi vaan alkuun olla vähän ihmeellistä, kun leikkikaverilla olikin kokoa enemmän kuin pienellä whippet-poloisella. Kaveria meinasi kiinnostaa enemmän paikkojen nuuskuttelu, ainakin todettuaan ensin, ettei samojedista ole ottamaan vinttikoiraa kiinni - naurattaa hieman, kun Jymyn ja Tigin seurassa sitä aina havahtuu huomaamaan miten saakelin hidas mun ex-lihapullakoirani on, mutta sitten taas kaikkia muita koiranomistajia aina ihmetyttää miten nopea se on. Kolikon kaksi puolta ja sitä rataa?

Ja ette muuten usko! Mä bongasin täältä kyläpahasesta whippetin! Meinasin mennä pysäyttämään, mutta olin töissä, enkä kehdannut aidan yli kiekua, joten sen sijaan kiekaisin vaan työkaverilleni, että "KATSO, TUOLLA ON WHIPPET. TOI ON WHIPPET. SIIS WHIPPET. IHAN VARMANA ON WHIPPET. AAAA WHIPPET!" .... Mutta ai hitsi kun olikin nätti WHIPPET :D